matkapuhelinmuseo.com
Matkapuhelinteollisuuden nousukausi
Miksi maailman menestynein matkapuhelinteollisuus syntyi Suomeen ja tarkemmin sanottuna Saloon? Tätä asiaa on jonkin verran käsitelty esimerkiksi kirjassa Radiopajoista matkapuhelinteollisuuteen: Salon elektroniikkateollisuuden historia (Petri Lavonen). Myös Jorma Niemisen ja Martti Juvan haastatteluissa tästä aiheesta on puhuttu. Mitään selvää vastausta ei ole tiedossa, mutta seuraavassa on käsitelty muutamia tekijöitä, joilla on voinut olla merkittävä vaikutus matkapuhelinteollisuuden sijoittumiseen Suomeen ja Saloon:
- Valtio maksoi tutkimus- ja kehitytyskuluista noin puolet
- Suomessa oli erinomainen radiotekniikan koulutus
- Suunnittelijoilla oli laaja vapaus ja vastuu
- Radiotekniikan ammattilaiset olivat usein myös radioamatöörejä
- Salorassa oli Suomen parhaat radiopuhelintekniikan osaajat
Seuraavassa tarkastellaan näitä viittä kohtaa hiukan tarkemmin.
1. Valtion tutkimus-ja kehitystuet
Kaikissa sivistyneissä teollisuusmaissa valtio tukee tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Esimerkiksi USA:ssa valtio jakaa valtavia rahasummia yritysten tutkimus-ja kehityshankkeisiin. Siellä rahaa ei saa antaa suoraan valtion kassasta, koska se on kommunismia. Kun samat rahat jaetaan yliopistojen tai puolustuslaitoksen kautta, niin se ei ole kommunismia. Suomessa rahat jaettiin aikoinaan Tekesin ja Keksintösäätion kautta. Esimerkiksi Mobira sai maailman ensimmäisen NMT-käsipuhelimen kehitykseen Tekesin avustusta noin neljä miljoonaa markkaa.
Kataisen hallitus lakkautti Keksintösäätiön vuonna 2013 ja leikkasi voimakkaasti Tekesin tukia. Loppuviimeistelyn teki Sipilän hallitus, joka edelleen leikkasi voimakkaasti Tekesin tukia ja yliopistojen rahoitusta, ja lopulta lakkautti Tekesin. Enää ei siis voi syntyä Mobiran kaltaisia yrityksiä.
Joidenkin tutkimusten mukaan asiantuntevasti ja hyvin kohdennetusti myönnetyt tutkimus- ja kehitystuet tulevat valtiolle takaisin verotuloina vähintään 200-kertaisina. Tämä saattaa koskea mm. Nokia Matkapuhelimien tuotekehitysprojekteja 90-luvun loppupuolella, jolloin puhelimien valmistusmäärät alkoivat olla valtavan suuria. Tässä saataisi olla hyvä sijoitusvinkki Suomen nykyiselle ja tuleville hallituksille kulloisenkin hallitusten väristä riippumatta. Tutkimus- ja kehitysinvestointien tukeminen kannattaa aina.
2. Radiotekniikan koulutus
Suomessa on ollut hyvätasoista radiotekniikan koulutusta vuosikymmenten ajan kaikilla koulutustasoilla. Koulutuksen taso on ollut hyvä jo paljon ennen Mobiran syntymistä. Koulutuksen ansiosta Suomeen syintyi erimerkiksi Asan, Helvarin ja Saloran radiotehtaat, jotka valmistivat erinomaisia radiovastaanottimia vuosikymmenien ajan. Viime vuosina koulutuksen taso ja määrä on tiputettu alas, koska leikkauksia valtion menoihin on haluttu tehdä riippumatta siitä, mitä leikkaukset aiheuttavat. Kysymyksessä on aate, eikä faktoihin perustuva menettely.
3. Suunnittelijoiden vapaus ja vastuu
Mobirassa suunnittelijoilla oli hyvin suuri vapaus ja hyvin suuri vastuu. Vapaus ja vastuu olivat myös hyvin tasapainossa keskenään. Näillä asioilla on suuri merkitys, kun työn alla on jotain täysin uutta, jota ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Siinä tilanteessa työtä ei voi tehdä sellaisella toimintamallilla, jossa suunnittelijat toteuttaisivat ylhäältäpäin tulevia johtajien määräyksiä. Esimerkiksi maailman ensimmäistä NMT-käsipuhelinta oli suunnittelemassa seitsemän henkilöä, jotka hoitivat suunnittelun ilman ylhäältä päin tapahtuvaa komentelua ja määräilyä. Johtajan tehtävä on lähinnä luoda hyvät puitteet suunnittelijoille. Myöhempinä aikoina etenkin 90-luvun alussa Nokian uusi johto otti käyttöön vanhanaikaisen ylhäältäpäin tapahtuvan johtamismallin. Suunnittelijoilta yritettiin viedä vapaus, mutta ei ehkä siinä aivan täysin onnistuttu. Ehkä onnistuttiin jopa aika huonosti.
4. Radioamatöörit radiotekniikan ammattilaisina
Kun Mobira perustettiin, kaikki Mobiran suunnittelijat ja toimitusjohtaja olivat radioamatöörejä. Myös myöhemmin useat radiotekniikan ammattilaiset olivat radioamatöörejä. Radioamatööritutkinnon suorittanut saa rakentaa radiolaitteita ja pitää yhteyksiä toisiin radioamatööreihin joko omatekoisilla tai ostetuilla radiolaitteilla. Tämän harrastuksen avulla saa paljon tietoa ja kokemusta mm. radiotekniikasta, antenneista ja radioaaltojen etenemisestä eri olosuhteissa. Radioamatöörien lisäksi Mobirassa oli myös muita radiotekniikan harrastajia, elektroniikan harrastajia ja DX-kuuntelijoita. Kaikesta tästä harrastustoiminnasta oli paljon hyötyä ja vastasi tavallaan monipuolista ja arvokasta alan työkokemusta. Seuraavassa taulukossa on luettelo Mobiran radioamatööreistä vuonna 1987:
| Asematunnus | Nimi |
| OH1AWT | Pauli Visuri |
| OH1AYJ | Ilkka Koivaara |
| OHIAYS | Eero Kauranen |
| OH1AZB | Raimo Sarkki |
| OH1AZD | Markku Mattila |
| OH1AZG / OH1DZ | Harry Leino |
| OH1AZT | Eero Koskinen |
| OH1CF | Jari-Pekka Savojoki |
| OH1DX | Kari Kuusinen |
| OH1EF | Timo Jaakola |
| OH1EU | Timo Saarnimo |
| OH1EZ / OH2FV | Eero Turpeinen |
| OH1FA | Kai Airikkala |
| OH1FB | Alf-Peter Heino |
| OH1GN | Eero Sirkiä |
| OH1IB | Markku Rauhanummi |
| OH1ID | Arto Salo |
| OH1IG | Hannu Ansio |
| OH1JS | Jari Suutari |
| OH1JT | Juha Tuovinen |
| OH1MA | Jaakko Silanto |
| OH1NAD | Matti Kaukonen |
| OH1NBF | Reinhold Karlsson |
| OH1OY | Mauri Hirvonen |
| OH1QP | Jorma Nieminen |
| OH1UZ | Aulis Tuominen |
| OH1SH | Pertti Kause |
| OH1SX | Kari Suominen |
| OH1VL | Mikko Moilanen |
| OH1WD | Teuvo Smedslund |
| OH1YP / OH1AYH | Jan-Erik Strandell |
| OH1ZJ | Pekka Kotilainen |
| OH2AVC | Matti Koskinen |
| OH2BOI | Jari Talkara |
| OH2NIA | Bengt Björkvall |
| OH3AXA | Pekka Mikkola |
| OH3AZB | Lasse Alestalo |
| OH3AZE | Teijo Heistola |
| OH3EU | Seppo Pasuri |
| OH6EQ | Harri Jokela |
| OH6YM | Timo Jaatinen |
| OH7BX | Pauli Laukkanen |
| OH7JR | Jarmo Räisänen |
| OH7TK | Timo Kolehmainen |
| OH7UP | Risto Väisänen |
| OH8KY | Erkki Lehto |
| OH8NJ | Jaakko Hulkko |
Taulukosta on helppo havaita, että mm. useat maineikkaat suunnittelijat olivat radioamatöörejä. Taulukosta puuttuu ainakin Lauri Lindroos (OH1RU), joka kuoli alkuvuodesta 1987. Myös Saloran puolella oli tuohon aikaan radioamatöörejä, jotka myöhemmin siirtyivät matkapuhelinpuolelle, kuten esimerkiksi Erkka Sointula (OH1AZJ).
Asukaslukuun suhteutettuna Salossa oli radioamatöörejä enemmän kuin millään muulla paikkakunnalla Suomessa.
5. Saloran radiopuhelintekniikan osaajat
Saloran radiolaboratoriossa oli 1960-luvulla vain muutama työntekijä, mutta he olivat kaikki radioamatöörejä. Tunnetuimpia heistä olivat esimerkiksi Lauri Lindroos, Martti Juva ja Mikko Moilanen. Saloran radiopuhelimien tutkimuksesta ja kehityksestä saatu tieto ja kokemus auttoivat merkittävästi matkapuhelimien suunnittelussa. Esimerkiksi vanhat radiopuhelintekniikan osaajat Eero Turpeinen ja Mikko Moilanen toimivat radiotekniikan erikoisasiantuntijoina NMT-450- ja NMT-900 -matkapuhelimien suunnittelussa.
Kommenttisivu
Tietosuojakäytäntö