Vuosi 1990: Mobira Cityman 100 (= THN-1, TANKA)

Puhelin suunniteltiin Salossa vuosina 1986-1990.

Puhelimen julkistus tapahtui Tukholmassa 5.5.1990 Pohjoismaisessa kauppiastilaisuudessa. Cityman 100 oli maailman ensimmäinen matkapuhelin, jossa käsin tehtävät viritykset oli korvattu logiikkaohjatuilla vahvistimilla ja ohjelmallisilla virityksillä. Tällä uudella tekniikalla puhelimen valmistuskustannus, valmistusaika ja puhelimen koko saatiin pienemmiksi.

Cityman 100-puhelin oli myös ensimmäinen, jossa oli käytössä uusi virransäästömenetelmä: Valmiustilassa puhelin kuunteli kutsukanavaa vain pienen hetken määrättyinä ajankohtina. Idea tähän oli syntynyt jo GAP-projektissa vuonna 1985. GAP-projektissa menetelmää ei kuitenkaan voitu ottaa käyttöön, koska pohjoismaisessa NMT-450 -järjestelmässä ei ollut tukea tämän tyyppiselle menetelmälle. Tuki saatiin uuteen NMT-900 -järjestelmään (NMT Doc 900-3 ANNEX 12: Specification for a handheld mobile station with battery saving function).

Myöhempinä vuosina virransäästömenetelmän tuki tuli myös NMT-450-järjestelmään (NMT Doc 450-3 ANNEX 12).

TANKA-projektin suunnittelijoita: Audio-osat: Aki Leppänen Radio-osat: Risto Väisänen Digitaaliosat: Jouko Häkkänen Ohjelmisto: Timo Tikkanen Käyttöliittymä: Nils Lindqvist Mekaniikka: Antero Väyrynen IC-suunnittelu: Kim Kaltiokallio Projektipäällikkö oli Sakari Jorri. (Lähde: TANKA-projektisuunnitelma 1986)

Patentit: FI 83716 - Aki Leppänen: Menetelmä radiopuhelimen virittämisen yksinkertaistamiseksi FI 83718 - Risto Väisänen, Aki Leppänen: Radiopuhelimen tasoilmaisimen viritys- ja kompensointimenetelmä FI 83717 - Risto Väisänen: Radiopuhelimen tehotasojen viritys- ja kompensointimenetelmä FI 83715 - Risto Väisänen, Aki Leppänen: Radiopuhelimen signaalien tasojen ja deviaatioiden logiikkaohjattu viritys ja kompensointi FI 84948 - Osmo Kukkonen, Antero Väyrynen: Pintaliitin radiotaajuisia signaaleja varten FI 82169 - Risto Väisänen: RF-suojattu hybridipiiri FI 84214 - Risto Väisänen: Sovitelma hybridipiirin liittämiseksi emolevyyn

Puhelimien valmistus

Uusi puhelimien viritystekniikka toi mukanaan myös ongelmia. Viritys oli aikaisemmin vaatinut paljon aikaa ja paljon käsin tehtävää työtä. Nyt viritykset hoiti tietokone. Työvoiman tarve oli olennaisesti pienempi, mutta vastaavasti puhelimia valmistui nopeammin. Osoittautui, että tehtaalla oli työntekijöitä paljon enemmän kuin oli tarvetta.

Perimmäiseksi syyksi tähän tilanteeseen arveltiin tuohon aikaan sitä, että tuotannon suunnittelu oli tehty vanhojen kaavojen mukaan. Syy voi toisaalta olla yleisempikin: Usein modernin tekniikan käyttöönotto muodostaa murrosvaiheen, joka sisältää onnistumisia ja epäonnistumisia.

Lomautukset

Lopulta yhtiön johto päätyi käynnistämään lomautukset. Turun Sanomat uutisoi lomautuksista 4.1.1991. Syyksi lomautuksiin ilmoitettiin se, että tuotannossa on viime vuonna siirrytty uusiin, vähemmän työtä vaativiin tuotteisiin.

Tilanne oli siis hyvin ikävä. Uusi tekniikka tarkoitti lomautuksia. Onneksi jonkin ajan kuluttua tilanne kääntyi taas toisin päin: Koska puhelimia pystyttiin valmistamaan nopeammin, halvemmalla ja paljon, voitiin hintoja alentaa, mikä lisäsi taas myyntiä. Lopulta 10.1.1992 kerrottiin Salon Seudun Sanomissa, että Nokia siirtyy kolmivuorotyöhön. Työpaikkoja tuli siis paljon lisää, mutta toisaalta kolmivuorotyö oli monille huono uutinen. Seuraavina vuosia Salon Nokialle palkattiin yhteensä useita tuhansia työntekijöitä.

Uusi tekniikka oli menestys

Uusi puhelimien viritystekniikka osoittautui menestykseksi ja ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi. Samaa tekniikka käytettiin kaikissa uusissa puhelinmalleissa mukaan lukien GSM-puhelimet ja WCDMA-puhelimet. Myös muut valmistajat ovat Nokian esimerkin mukaan käyttäneet tätä viritystekniikkaa. Digitaalipuhelimissa sen käyttäminen on itse asiassa ainut vaihtoehto. Uusi viritystekniikka oli siis radiotekniikan historian kannalta katsottuna erittäin merkittävä keksintö.

---

Kommenttisivu

Tietosuojakäytäntö