Vuosi 1997: Nokian ensimmäinen suoramuunnostekniikkaa käyttävä puhelin
Nokia 1611 (= NHE-5S, HD846, SUMO)

Puhelin suunniteltiin Salossa vuosina 1995 - 1997.

Tässä puhelimessa otettiin käyttöön aivan uusi radiotaajuusosien arkkitehtuuri ja suuri osa radiotaajuusosasta integroitiin piille. Tämä työ voitti Suomalaisen insinöörityöpalkinnon (SITP) vuonna 1998.

Nokia 1611 oli myös maailman ensimmäinen aurinkovoimalla toimiva puhelin. Puhelimeen oli saatavissa akku, jonka takaosassa oli aurinkopaneeli.

Suomalainen insinöörityöpalkinto

Vuonna 1998 Tekniikan Akateemisten Liitto palkitsi Suomalaisella Insinöörityöpalkinnolla työryhmän Risto Väisänen, Seppo Rosnell, Antti Rauhala, Harri Kimppa ja Jarmo Heinonen. Työ koski matkapuhelimen radiotaajuusosien täysin uutta arkkitehtuuria ja radiotaajuusosan integrointia piille. Uudesta arkkitehtuurista käytettiin nimitystä suoramuunnostekniikka tai nolla-välitaajuustekniikka (Direct-conversion or zero intermediate frequency or zero-IF ).

Uusi tekniikka oli valtavan suuri edistysaskel. Puhelimen koko saatiin pienemmäksi ja kevyemmäksi, hinta halvemmaksi ja monitaajuuspuhelimen tekeminen tuli olennaisesti helpommaksi.

Nokia 1611 oli ensimmäinen puhelin, jossa tämä uusi tekniikka oli käytössä. Tosin täsmälleen samaa puhelinta valmistettiin samaan aikaan myös vanhalla tekniikalla. Molemmat ovat ulkonäöltään täsmälleen samanlaisia, mutta tyyppikilvestä löytyy pieni eroavaisuus. Uutta tekniikkaa käyttävässä malli on NHE-5S ja vanhaa tekniikkaa käyttävässä NHE-5N.