1986 1987 1990 1991 1992 1994 1997 1999 2002 2010
Etusivu Nousu Huippu Tuho

matkapuhelinmuseo.com



Matkapuhelinmuseo

Tervetuloa tutustumaan Matkapuhelinmuseoon!
Tällä sivustolla ei käytetä evästeitä, seurantaohjelmia, eikä mainoksia. Sivut on asennettu suomalaiselle palvelimelle.

Vasemmanpuoleisesta valikosta voi valita vuoden, jota haluaa tarkastella. Tarkoituksena ei ole esitellä kaikkia valmistettuja puhelinmalleja, vaan ainoastaan merkittävimmät mallit. Esimerkiksi sellaiset mallit, jotka ovat ensimmäisiä maailmassa tai maalilman pienimpiä, tai joissa on jokin aivan uusi tekniikka käytössä. Ylävalikosta voi tarkastella historiatietoja matkapuhelinteollisuuden nousukaudesta, huippukaudesta ja lopullisesta tuhosta. Historiatiedoissa pääpaino on esimerkeissä, jotka kuvaavat kutakin aikakautta ja ajan ilmiöitä.

Matkapuhelinteollisuuden nousukausi -sivulla pohdiskellaan syitä siihen, miksi maailman suurin ja maineikkain matkapuhelinyhtiö syntyi Suomeen ja miksi Nokian pääasiallisin tasokkain matkapuhelinkeskittymä syntyi Saloon. Matkapuhelinteollisuuden huippukausi -sivulla kerrotaan tietoja Nokian johtajista, voimakkaan nousukauden synnyttäneistä matkapuhelimista ja matkapuhelimiin liittyvien keksintöjen patentoinnista ja keksijöistä. Matkapuhelinteollisuuden lopullinen tuho -sivulla kerrotaan syitä, jotka johtivat matkapuhelinteollisuuden lopulliseen tuhoon. Arkistotietojen perusteella seuraava lause kuvaa tiivistetysti Nokian matkapuhelinteollisuuden vaiheita:

Insinöörityötä tehneet henkilöt nostivat Nokia Matkapuhelimet maaliman suurimmaksi matkapuhelinyhtiöksi, jonka jälkeen johtajat tuhosivat koko yhtiön.

Tässä museossa on näytteillä matkapuhelimia vuodesta 1986 vuoteen 2010. Langattoman tekniikan teollinen historia Suomessa alkoi vuonna 1928, kun alettiin valmistaa kidekoneita. Salossa kidekoneiden teollisen valmistuksen aloitti Nordell & Koskinen vuonna 1928. Historia päättyi vuonna 2012, kun Salon matkapuhelintehdas suljettiin lopullisesti. Viimeinen salolainen kännykkä valmistui 25.7.2012. Langattoman tekniikan teollinen historia Suomessa on siten vain 84 vuotta. Siitä ajasta 33 vuotta on matkapuhelinteollisuuden historiaa.

Yleisesti langattoman tekniikan historian voidaan katsoa alkaneen noin vuonna 1895. Wikipedian mukaan kansainvälinen tekniikan alan järjestö IEEE katsoo, että Aleksandr Popov osoitti ensimmäisenä radiotekniikan olemassaolon ja hyödyllisyyden. Tämä oli tapahtunut 7. toukokuuta 1895 Venäjän fysiikan ja kemian seuran kokouksessa.

Edelleen Wikipedian mukaan vuonna 1896 italialainen Guglielmo Marconi sai patentin radiolle Britanniassa (12039, Improvements in transmitting electrical impulses and signals and in apparatus there-for). Tätä pidetään maailman ensimmäisenä radiopatenttina.

Mobira Oy

Nokian ja Saloran yhteisyritys Mobira Oy perustettiin vuonna 1979. Nimi Mobira tule sanoista mobile ja radiotelephone. Mobiran pääkonttori ja tehdas oli Salossa Meriniityn kaupunginosassa osoitteessa Nakolankatu 1. Nyt tuota osoitetta ei enää ole. Osoite on nykyisin Joensuunkatu 7.

Mobiran pääkonttori, tehdas ja tuotekehitys
Mobiran pääkonttori, tehdas ja tuotekehitys - Kuva Mobiran vuosikertomuksesta 1984

Tämä alkuperäinen Mobiran rakennus on edelleen olemassa, mutta lähialueelle on rakennettu paljon muita rakennuksia. Rakennuksen alakerrassa oli tehdas ja ruokala. Toisessa kerroksessa oli toimistotiloja. Tutkimus ja kehitys oli rakennuksen kauimmaisessa päässä toisessa kerroksessa. Tutkimus- ja kehityshenkilöstöä palkattiin jatkuvasti lisää ja tila rakennuksessa loppui kesken. Lisää tilaa saatiin parakeista, jotka sijoitettiin rakennuksen jatkoksi. Parakeissa suunniteltiin mm. maailman ensimmäinen NMT-käsipuhelin.

Kiista Mobiran pääkonttorin sijoituspaikasta

Kirjassa Salon elektroniikkateollisuuden historia (Petri Lavonen) kerrotaan, kuinka Nokia yritti pakolla saada Mobiran pääkonttorin sijoituspaikan Helsinkiin. On vaikea arvioida jälkikäteen, mitä tämä olisi merkinnyt. Ei siitä tietenkään mitään hyötyä olisi ollut, mutta vaikeuksia olisi tullut runsaasti. Jorma Niemisen esiteltyä kaikki asiaan liittyvät faktat, oli Nokian johto joutunut luopumaan vaatimuksestaan, ja pääkonttori oli sijoitettu Saloon.

Musta kuutio

Vuonna 1987 valmistui uusi Tutkimus- ja kehityskeskus "Musta kuutio". Rakennus oli kuution mallinen ja sen seinät olivat tummennettua lasia. Päivällä ulkoapäin ei nähnyt sisälle mitään, mutta illalla tilanne muuttui päinvastaiseksi. Seuraava kuvasitaatti on Rakennusteollisuuslehden liitteestä 7/1987.

Musta Kuutio, eli tutkimus- ja kehityskeskus Salossa v. 1987

Kuva on todennäköisesti otettu loppukesällä 1987 illan pimeydessä. Rakennuksessa on neljä kerrosta, mutta tässä näkyy vain osa kahdesta alimmasta. Rakennus näyttää olevan tyhjä, sillä kaikki ovat jo lähteneet kotiin. Tai eivät ehkä ihan kaikki. Toisessa kerroksessa aivan kuvan oikeassa reunassa näyttäisi olevan vielä joku töissä. Mahdollisesti tämä pitkää päivää tekevä henkilö on TANKA-projektin projektipäällikkö Sakari Jorri. Hänen työhuoneensa nimittäin oli juuri tuolla kohdalla. Jos kuvaa katsotaan vieläkin tarkemmin, havaitaan kuvan vasemmassa alanurkassa pääsisäänkäynnin edessä sininen polkupyörä. Juuri tuolla paikalla oli erään radioinsinöörin polkupyörän vakiopaikka. Kuvassa radioinsinööriä ei näy, sillä hän on todennäköisesti rakennuksen vastakkaisella puolella suunnittelemassa GSM-koelaitteen radio-osia.

Mobiran johtajat

Merkittävimmät Mobiran johtajat olivat toimitusjohtaja Jorma Nieminen, Pekka Aura (Nordic divisioona) ja Heikki Huttunen (Tutkimus ja kehitys). Seuraavat kuvasitaatit ovat Mobiran vuosikertomuksesta 1984:

Jorma Nieminen
Jorma Nieminen
Pekka Aura
Pekka Aura
Heikki Huttunen
Heikki Huttunen

Pekka Aura lähti pois vuonna 1986 ja perusti Jaakko Ajangin kanssa yrityksen nimeltä Satel Oy. Jorma Nieminen lähti pois vuoden 1988 alussa ja perusti matkapuhelintehdas Benefon Oy:n. Heikki Huttunen jatkoi tutkimus- ja kehitysjohtajana.


Ensimmäinen NMT-puhelin

Mobira julkaisi ensimmäisen matkapuhelimensa vuonna 1982. Puhelin oli autopuhelin Mobira Senator. Puhelin toimi Pohjoismaisessa NMT-verkossa. Kannettavana se painoi noin 10 kg ja maksoi noin 20 000 markkaa. Tämän puhelimen ansiosta Mobirasta tuli Pohjoismaiden markkinajohtaja vuonna 1983.

Vuonna 1986 Mobiran nimi muutettiin Nokia-Mobiraksi.

Kännykkä-sanan synty

Kännykkä-sanan keksi vuonna 1977 Nokia Elektroniikan Oulun tehtaiden myyntipäällikkö ja huippumyyjä insinööri Aarne Visuri, eli Visurin Arska.

Arska kertoi ensimmäisen Nokian kännykän ja kännykkä-sanan ensiesittelystä seuraavan tapaan:

"Se tapahtui toukokuussa 1977 Seinäjoella, jossa oli kauppiastilaisuus. Siellä oltiin esittelemässä uutta Nokian käsiradiopuhelinta SV1500. Puhelin oli tarkoitettu yritysten ja viranomaisten käyttöön, siis esimerkiksi palokuntien käyttöön. Piirsin piirtoheitinkalvolle kukan kuvan ja viereen tekstin:
Kevään kukka on kämmekkä. Kevään tuote on kännykkä."

Aarne Visuri - kännykkä-sanan keksijä
Aarne Visuri syyskuussa 1992. Paikka on ravintola Wanha Seppä Salon keskustassa.

Sana on johdettu pikkulapsen kättä tarkoittavasta sanasta känny, joka tunnetaan ainakin itä- ja pohjoismurteissa ja ehkä muuallakin.

Vuonna 1987 Nokia-Mobira rekisteröi Kännykkä-sanan tavaramerkiksi. Puhekielessä kännykkä-sana tuli nopeasti yleiseen käyttöön matkapuhelimen yleisnimitykseksi, ja Nokiakin luopui kännykkä-sanan tavaramerkkioikeudesta. Kännykkä-sanasta oli siis tullut Suomen yleiskielen sana.

Maailman ensimmäinen NMT-kännykkä

Mobira Cityman 450 oli maailman ensimmäinen NMT-kännykkä, mutta monissa lähteissä tästä asiasta on väärää tietoa. Jossain lähteissä väitetään, että Cityman 450 -puhelinta valmistettiin vain 100 kappaletta. Jossain toisessa lähteessä kerrotaan, että pienestä koesarjasta annettiin pohjoismaisten telehallintojen käyttöön muutamia kymmeniä puhelimia, mutta puhelin ei koskaa tullut myyntiin. Monissa lähteissä väitetään myös, että Nokian ensimmäinen NMT-kännykkä oli Mobira Cityman 900. Nämä kaikki ovat siis vääriä tietoja. Maailman ensimmäinen NMT-kännykkä oli siis Mobira Cityman 450 ja se oli tuotannossa vuodesta 1986 vuoteen 1993.

Mobira Cityman 450 -puhelinta myytiin heti aluksi Malesiaan ja Islantiin ja myöhemmin Thaimaahan. Myöhemmin puhelinta sai myydä rajoituksetta pohjoismaissa, kun NMT-900 verkko oli avattu ja NMT-450 -järjestelmää oli paranneltu. NMT-900 -verkon kattavuus oli alkuaikoina aika huono. Vastaavasti NMT-450 -järjestelmän peittoalue ulottui lähes koko Suomeen ja jopa sellaisille alueille, joille NMT-900 ei tulisi koskaan ulottumaan. Sen vuoksi NMT-450 -järjestelmän Mobira Cityman 450 -puhelinta myytiin vielä monta vuotta ilmestymisensä jälkeen. Siitä tehtiin myös päivitetty versio, johon tuli pieniä muutoksia etulevyyn ja prosessorilevyyn ja ohjelmistoon. Mobira Cityman 450 oli tuotannossa vuodesta 1986 vuoteen 1993 saakka. Se on matkapuhelinteollisuuden historiassa poikkeuksellisen pitkä aika.

Mobira Cityman 450 -puhelinta on jälkeenpäin arvosteltu isoksi ja painavaksi. Se oli kuitenkin silloin maailman pienin ja kevyin NMT-puhelin. Toiseksi pienin kannettava puhelin oli Mobira Talkman 450. Se oli yli neljä kiloa painavampi kuin Cityman 450, jonka paino oli vain 780 grammaa.

Historiallisesta näkökulmasta katsottuna Cityman 450 oli kuin alkuräjähdys matkapuhelinteollisuuden ennennäkemättömän voimakkaalle kasvulle. Lopputuloksena oli maailman suurin ja maineikkain matkapuhelinyritys, Nokia matkapuhelimet Oy eli Nokia Mobile Phones.


Puhelimen värikuoret

Joidenkin lähteiden mukaan puhelimen värikuoret olisivat jonkun ulkomaalaisen muotoilijan keksintö. Tämä on väärä tieto. Ensimmäiset värilliset puhelimet esitteli Nokia Mobiran ensimmäinen teollinen muotoilija Jouko Tattari vuonna 1986. Kysymyksessä oli Tanka-projekti, eli Cityman 100 -puhelimen tuotekehitysprojekti. Värillisiä puhelimia ei tuolloin voitu kuitenkaan ottaa käyttöön. Syynä oli se, että kännykän hinta tuolloin oli yli 20000 markkaa. Puhelimen oli siis syytä olla kalliin hinnan lisäksi myös arvokkaan näköinen, eikä muistuttaa väritykseltään esimerkiksi lasten lelua.

Myöhempinä aikoina tilanne muuttui, koska kaikki tiesivät Nokian puhelimien olevan tekniikan parasta huippulaatua, eikä puhelimien värikkyydestä ollut enää haittaa.

Jos aivan tarkkoja ollaan, saattaa värikuoret olla vieläkin vanhempi keksintö. Tulkintakysymys on se, puhutaanko tällöin tumman pään värisävyistä vai ihan oikeasti eri väreistä. Nimitäin Cityman 450 ja Cityman 900-puhelimia myytiin mustana, tumman harmaana ja hiukan sinisen sävyisenä mustana ("koboltinsininen").


Nokian matkapuhelinyhtiön toiminimet

Nokian matkapuhelinyhtiön toiminimet ovat vaihtuneet vuosien mitteen seuraavasti:

Liiketoiminta myytiin Microsoftille 25.4.2014


Lyhenteiden selityksiä



Kommenttisivu

Tietosuojakäytäntö